Oman osaamisen kehittyminen. Portfoliopysäkki II

Mitä minun tulee ammatillisena opettajana tietää?

1. Ammatillisen opettajan velvollisuudet ja oikeudet sekä ammatillisen opettajan toimintaa ohjaavan lainsäädäntö. Lakisession jälkeen tiedän mistä löydän ammatillisen opettajan työtä koskevaa pätevää ja olennaista oikeudellista tietoa (mm. Finlex, Oph, Operight). Nämä asiat olivat minulle uusia, ja pidän lainsäädäntöteemaa erityisen tärkeänä Ape-opinnoissani. Näissä asioissa minulla on vielä paljon opittavaa.

2. Opetusmenetelmät ja oppimisnäkemykset behavioristisesta "keppi ja porkkana"-mallista kokemukselliseen oppimiseen. Oppimistilanteet suunnitellaan ja vaiheistetaan opetusmenetelmien avulla. Menetelmänä voi olla luento, keskustelu tai tekemällä oppiminen, mutta pyrin kuitenkin muistamaan aktivoinnin merkityksen motivaation ja oppimisen kannalta. Sama ihminen voi oppia eri tavalla eri oppimistilanteissa, ja eri aikaan. Ryhmäytymisen ja ryhmädynamiikan opinnot auttavat ymmärtämään eri tahdissa oppijoita.

3. Ammatillisen koulutuksen osaamisperustaisen opetussuunnitelman periaatteet. Pyrin oman substanssiosaamisen perusteella ensisijaisesti liiketalouden opettajaksi, ja pääsen onneksi kevään opetusharjoittelussa pohtimaan uuden opetussuunnitelman tuomia haasteita tutkinnon osien osaamispisteytyksissä sekä työelämäyhteyksien kehittämisessä.

4. Opiskeluympäristön turvallisuus opettajan sekä opiskelijan kannalta. Pyrin työssäni noudattamaan hyvän hallinnon periaatteita ja tunnistamaan mitkä asiat kuuluvat tietosuojan piiriin. Tunnistan oppilaitoksen turvallisuussäännöt, ja pyrin omalta osalta huolehtimaan omasta ja opiskelijoiden turvallisuudesta. Sen ainakin tiedän kaupan toiminnasta, että sakset ja kaikki terävät esineet on pidettävä tiskin alla, mahdollisten uhkaavien asiakastilanteiden varalta.

Mitä minun tulee ammatillisena opettajana osata?

Tärkeäksi teemaksi muodostui opetuksen monipuolisuus ja perusperiaatteet 

Pyrin tulevaisuudessa opettamaan mielekkään oppimisen periaatteiden mukaisesti. Aktiivisuutta voin lisätä pyytämällä palautetta, ja teettämällä aktivoivia tehtäviä. Intentionaalisuus opetustyössäni näkyy siinä, että kerron opiskelijalle osaamistavoitteet. Konstruktiivisuus on oppimista aiemman päälle. Opettajana tuen opiskelijaa oppimaan hänen omista lähtökohdista ja autan ymmärtämään miten asiat liittyvät toisiinsa. Yhteistoimintaa ja vuorovaikutusta voin lisätä esim. ryhmätöiden kautta. Koetan luoda oppimiselle avoimen ilmapiirin ja pyrin rakentamaan tietoa yhdessä opiskelijoiden kanssa. Kontekstualisuus liittyy pitkälti työssä oppimiseen, mutta koulussakin oppimistehtävät tulisi liittyä todellisuuteen. Pyrin tukemaan oppimista työelämälähtöisten harjoitusten avulla. Refkektiivisyys on sitä, että oppija arvioi omaa kehittymistään suhteessa osaamistavoitteisiin. Opettajana voin auttaa antamalla monipuolista palautetta ja ohjausta oman osaamisen arvioinnissa. Siirtovaikutusta tapahtuu, kun opiskelija osaa siirtää oppimansa johonkin toiseen tilanteeseen. Koulussa opitun voi sisäistää paremmin kun sen kokee työelämässä, ja opettajana voin auttaa kysymällä miten opiskelijat voivat hyödyntää oppimaansa ja pyytämällä palautetta.

Opetuksen suunnittelu on kaiken A&O

Opetussuunnitelma tulee laatia Opetushallituksen  opetussuunnitelmaperusteiden pohjalta. Opetuksen suunnittelu taas perustuu oppilaitoksen strategiseen suunnitteluun. Opettajan suunnittelun tavoitteena on sellaisen opintojakson luominen, jossa opetukselliset tekijät tähtäävät laadullisesti korkeatasoiseen oppimiseen. Opetuksen osa-alueiden tulisi olla linjassa keskenään, jotta opetus olisi johdonmukaista ja osaamistavoitteet toteutuisivat. 

Hyvä oppimistavoite on selkeä, realistinen, mielekäs ja vaikeusasteeltaan sopiva sekä toimintaa ja arviointia ohjaava. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla se,  miten paljon opiskelijat pystyvät omaksumaan. Minulle se merkitsee sitä, että maltan edetä opiskelijoiden tahtiin, enkä innostuksissani kuormita heitä liikaa kerralla. Toisaalta nopeasti oppivien motivaatiokin täytyy säilyä, joten itseohjautuvuuteen kannustaminen on tärkeää.

Ydinainesanalyysin avulla opettaja pystyy suunnitella ajankäyttöä, osaa rajata oleellisen tiedon, ja varmistuu,  että oppimisen kannalta merkittävät asiat toteutuvat. Ydinasiat (must know) luovat opetuksen perustan, täydentävät ainekset (should know) syventävät ja laajentavat opetusta, ja erityisainekset (nice to know) tuovat esiin rikastuttavia yksityiskohtia, mutta eivät ole oleellisia asian ymmärtämisen kannalta. Tämä menetelmä voisi toimia myös opetusharjoitteluuni liittyvässä kehittämistyössä, jossa tutkinnon osat suunnitellaan uusiksi osaamisalueiden pisteyttämisen näkökulmasta.

Teema 8. Ryhmä 5. esityksestä. Optima.

Opettajan vuorovaikutustaidot, ryhmädynamiikan tuntemus ja ryhmänohjausmenetelmät

Haluan amatillisena opettajana oivaltaa, mitkä tiedot ja taidot ovat olennaisia ja tärkeitä opiskelijan työn oppimisen kannalta. Tavoitteena on saada opiskelijat aktivoitua itseohjautuvuuteen ja omaehtoiseen tiedon hakemiseen. Tajuan työssäni myös, että tieto syntyy opettajan ja opiskelijoiden yhteistoiminnasta.

Työssäni pyrin laadukkaaseen opettamiseen ja  opetuksen kehittämiseen.  Yritän myös pitää huolta omasta jaksamisestani, jotta kykenen uusiutumaan työssäni.

Asetan ryhmälle tavoitteet, suunnittelen opetuksen, kannustan itseohjautuvuuteen. Tiedostan, että oppimisympäristöllä on olennainen vaikutus oppimiseen. Koetan panostaa työelämälähtöisiin oppimistehtäviin. Liiketalouden opinnoissa työkokemuksestani on suurta hyötyä kaikissa tutkinnon osissa.

Jos opetustyössäni pääsen ohjaamaan itsenäistä opiskelua ( esim. aikuisopiskelijaryhmää verkossa), on siinä omasta MO-tehtävästä hyötyä. Tärkeää on suunnitella hyvät ohjeet ja varmistaa että opiskelijat tietävät osaamistavoitteet, jäsentää opiskelua esim. palastelemalla sitä osatavoitteisiin, olla läsnä ja kannustaa, sekä panostaa niin formatiiviseen kuin summatiiviseen arviointiin.

Opetuksen aktivointimenetelmien tunteminen ja hyödyntäminen

Osa tulevasta opetustyöstäni tulee todennäköisesti olemaan perinteistä luentomaista luokkaopetusta. Koetan pitää mielessä hyvän luennon periaatteet. Kerron ensin mitä esitys pitää sisällään. Tällä ehkä vältytään siltä, että tulisi turhia kysymyksiä etukäteen asiasta, joka tiedetään tulevan käsittelyyn myöhemmin. Luennon/esityksen alkuun heitän oman puheenpulinan sijaan aktivoivan kysymyksen tai pikku tehtävän, jotta saan porukan innostumaan asiasta. Käytän kuvia tai fläppitaulua havainnoinnin keinoina. Pyrin siihen, että asiaa voi olla vähemmän mutta kaikki tulee ymmärretyksi. Kertaan lopuksi käsiteltyjen asioiden pääkohdat, ja jätän vielä aikaa lisäkysymyksille ja kommenteille.

Ammatillisena opettajana yritän innostaa opiskelijoita itseohjautuvuuteen ja kohti tutkivaa oppimista, eli opittujen asioiden liittämistä toisiinsa ja syvempää ymmärtämistä.

Yritän muistaa opetuksessa hyödyntää Ape-opintojen aikana oppimiani lukuisia aktivointimenetelmiä, kuten aktivoivat keskustelut, padletit, mielipidekyselyt, Bonon ajatteluhatut, tuplatiimit, akvaariokeskustelut jne.

Arviointi on tie kehittymiseen

Arviointi tulee aina perustua "tunteiden" sijaan opetussuunnitelmaan, suhteutettuna arviointikriteereihin ja osaamistavoitteisiin. Arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua kohti ammatillisuutta.

Työssäni palautekeskustelut kuuluvat osaksi normaalia viikkorytmiä. Silti niitä käytäessä havaitsee paljon erilaisia tunnetiloja, "mitäköhän olen taas tehnyt väärin, olenko ollut huono". Olen esimiehenä pyrkinyt kertomaan, että palaute ja arviointi käydään työtehtävien tekemisestä ja osaamisen kehittymisestä, ei ihmisestä itsestään. Olen kova kehumaan alaisiani, ja olen oppinut antamaan myös kehittävää palautetta objektiivisesti. Haluan palautetta myös itselleni, ja pyydänkin sitä esimieheltäni jollei hän ole itse huomannut antaa.

Arviointi-teema muistutti myös itsearvioinnin ja vertaisarvioinnin tärkeydestä. Hampurilaismalli-palaute on työelämästä tuttua, mutta malli jäi nyt elämään ryhmä kakkosen loistavan videon vaikutuksesta.

Oma ryhmätyömme auttoi tunnistamaan lukuisia oppimisen aikaisia (formatiivisia) ja opintosuorituksen (summatiivisia) arviointimenetelmiä.

Summa summarum: Olen tänä syksynä oppinut paljon oppimisesta ja opettamisesta. Ape-opinnot ovat nyt päättymässä,  mutta toivottavasti oma oppiminen jatkuu ja opettaminen kehittyy ammatillisen opettajan "oikeassa" työssä.

Hannan ja Simon MO-tehtävä

Hannan ja Simon MO-tehtävä herätti paljon ajatuksia opettajan työelämäyhteyksien tärkeydestä.

Työelämäyhteyksien kehittäminen on arvokasta opettajan työtä opiskelijoiden töihin sijoittumisen kannalta. Olen yli 10 vuotta toiminut työelämän edustajana paikallisen ammattiopiston eri ohjaus -ja kehitystyöryhmissä, ja tätä kokemusta aion jakaa ammatillisena opettajan kollegoilleni, opiskelijoille ja uusille työelämän edustajille.

Oppimisen ja osaamisen arviointia

Teema 9. Miten arvioin oppimista ja osaamista ammatillisena opettajana

Päällimmäisiksi tunteiksi tässä viimeisessä virtuaaliopetuksesta jäi haikeus siitä, että tämä Ape-oppiminen loppuu kohta, mutta myös tunne siitä, että alan olla enemmän ja enemmän valmiimpi astumaan virtuaaliopettamisesta oikeaan koulumaailmaan. Osaan siis joltiseenkin arvioida osaamiseni kehittymistä =)

Ryhmä 1. esityksestä jäi erityisesti mieleen tasapuolisen arvioinnin tärkeys, ja että arviointi tulee aina perustua "tunteiden" sijaan opetussuunnitelmaan, suhteutettuna arviointikriteereihin ja osaamistavoitteisiin.

Arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan kasvua kohti ammatillisuutta, ja ammattiosaamisen näytöt kruunaavat osaamisen arvioinnin.

Ryhmä 2. kertoi motivoivasta arvioinnista ja arvioinnin hyödyllisyydestä.  Oppimisen aikaisen (formatiivisen) arvioinnin tavoitteena on selvittää mitä oppija osaa ja mitä on vielä opittavaa.

Materiaalissa saimme hyvät videot "hampurilaismallista", joka on tuttua myös omasta työpaikkakoulutuksesta. Aion pitää tämän mallin mielessä arvioidessani opiskelijoita. Aloitan kehumisella, annan kehittävää ja rakentavaa palautetta, ja oppijan kehittyessä annan siitä hyvää palautetta.

Me Maritat esittelimme oppimisen aikaisia (formatiivisia) ja opintosuorituksen/ osaamisen (summatiivisia) arviointimenetelmiä. Ennakkovideomme sai hyvää palautetta. Myös aktivointiosuutemme oli taas vähän uudenlainen ja mukaansatempaava. Äänestyksen tuloksena tässä Hevosalan tutkinnon ruokintasuunnitelman arvioinnissa parhaimmaksi formatiiviseksi arviointimenetelmäksi nousi Oppimispäiväkirja, ja parhaimmaksi summatiiviseksi arviointimenetelmäksi Käytännön työtehtävä-/prosessi.

Ryhmä 4:ltä opin,  että oppijan itsearviointi edellyttää aktiivista palautteen saamista ja eri arviointimenetelmien sekä tutkinnon vaatimusten tuntemista. Itsearviointi kasvattaa itseohjautuvuutta ja sitä kautta motivoivaa oppimista. Vertaisarviointi kehittää sekä itseään että ryhmädynamiikkaa, koska sosiaalinen tuki on tärkeä motivaation lähde. 

Janne-tutorimme toi esiin termin Flipped classroom eli käänteinen luokkahuone. Tällä monimuoto-opetuksella me Apelaiset olemme oppineet ammattipedagogiikkaa koko syksyn ajan. Olemme valmistaneet ennakkomateriaalit toisille ryhmille tiedoksi tulevasta opetuksesta, jolloin virtuaaliopetuksessa on jäänyt enemmän aikaa vuorovaikutukselle ja opittavien asioiden yhteiselle käsittelylle.

Miten käytän ja kehitän opetussuunnitelmaa ammatillisena opettajana?

Teema 8. Opetussuunnitelmat ja opetuksen suunnittelu

Oppilaitokset laativat opetussuunnitelmansa Opetushallituksen laatimien opetussuunnitelmaperusteiden pohjalta. Varsinainen opetuksen suunnittelu taas perustuu kunkin oppilaitoksen strategiseen suunnitteluun.

Opettajan suunnittelun tavoitteena on sellaisen opintojakson luominen, jossa opetukselliset tekijät tähtäävät laadullisesti korkeatasoiseen oppimiseen. Opetuksen osa-alueiden tulisi olla linjassa keskenään, jotta opetus olisi johdonmukaista ja osaamistavoitteet toteutuisivat. 

Hyvä oppimistavoite on selkeä, realistinen, mielekäs ja vaikeusasteeltaan sopiva sekä toimintaa ja arviointia ohjaava. Suunnittelun lähtökohtana tulee olla se,  miten paljon opiskelijat pystyvät omaksumaan.

Miten kehitän opetussuunnitelmaa ammatillisena opettajana?

Uudessa 2015 opetussuunnitelmassa korostetaan perinteisen opetuksen sijaan yhdessä oppimista aktivoivilla opetusmenetelmillä. Oppilaitosten tulee kehittää uusia toiminta -ja yhteistyömalleja, erityisesti työelämän verkostojen kanssa. 

Lähde http://goo.gl/Ddq4yG

Olen saanut vahvistuksen opetusharjoittelun toteutumiseksi Etelä-Kymenlaakson ammattiopistossa. Harjoittelu tapahtuu liiketalouden opetuksen parissa. Varsinaisen opetusharjoittelun lisäksi pääsen mukaan uuden OPS:n suunnittelutyöryhmään kehittämään Ekamin työelämäyhteyksiä. Vahvuuteni tässä on pitkä esimiesura kaupan alalla. Olen enemmän kuin iloinen tästä mahdollisuudesta.

Uudessa opetussuunnitelmassa ammatillisissa perustutkinnoissa siirrytään arvioinnissa osaamispisteisiin. Tutkinnon osien OPS:t ovat määrättyjä, mutta pienet opintojaksot tulevat jäämään pois. Opintojaksojen sijaan suunnittelutyöryhmässä on mietittävä montako pistettä kukin osaaminen on ja miten se hankitaan, oppilaitoksessa opettamalla vai työssä oppimalla.

Miten hyödynnän teemaa ammatillisena opettajana?

Tämän päivän teema oli kahdeksas ja parhain tähän asti. Olimme jotenkin niin opetuksen ja oppimisen ytimessä. Ja kaikilla ryhmillä oli hyvät ja aktivoivat esitykset.

Meidän Maritojen opetussessio "Mikä on ECVET ja mitä merkitystä ECVETillä on opiskelijoille, ammatilliselle opettajalle, koulutuksen järjestäjälle ja työelämälle" aktivointiosuus toteutettiin BONOn ajatushattujen avulla. Omassa asiantuntijaryhmässäni ryhmädynamiikka toimi loistavasti, ja oppiminen oli tehokasta sekä HAUSKAA =)

Tämän päivän teemoista ydinainesanalyysi ei ollutkaan ydinfysiikkaa (!), vaan hyvä tapa suunnitella opetussisältöjä. Ydinainesanalyysin avulla opettaja pystyy suunnitella ajankäyttöä, osaa rajata oleellisen tiedon, ja varmistuu,  että oppimisen kannalta merkittävät asiat toteutuvat. Ydinasiat (must know) luovat opetuksen perustan, täydentävät ainekset (should know) syventävät ja laajentavat opetusta, ja erityisainekset (nice to know) tuovat esiin rikastuttavia yksityiskohtia, mutta eivät ole oleellisia asian ymmärtämisen kannalta.

Teema 8. Ryhmä 5. esityksestä. Optima.

Tämä menetelmä voisi toimia myös opetusharjoitteluuni liittyvässä kehittämistyössä, jossa tutkinnon osat suunnitellaan uusiksi osaamisalueiden pisteyttämisen näkökulmasta.

Miten ohjaan ryhmää ammatillisena opettajana?

Teema 7. Opettajana ja opiskelijana ryhmässä

Päällimmäiseksi päivän AC-sessiosta jäi mieleen, että nyt käsiteltiin ydinaihetta sekä opettamisen että oppimisen mielekkyyden kannalta.  Jos ryhmä toimii ja opiskelijat ovat kiinnostuneita, tai jopa innostuneita oppimisesta,  myös opettaja kokee onnistuvansa ja saa nautintoa työstään. 

Ryhmädynamiikan ja ryhmäytymisvaiheiden tunteminen on opettajalle välttämättömyys saadakseen ryhmän ohjautumaan kohti uuden oppimista. Motivoitunut ryhmä on itseohjautuva ja osaa reflektoida toimintaansa. Ohjauksen tehtävänä on saada ryhmä tietoiseksi yhteisestä päämäärästä, yhteisestä tavoitteesta ja yhteisestä vastuusta. 

Ryhmä voi onnistua vain toistensa avulla.

Miten sitten ohjaan ryhmää ammatillisena opettajana?

Ammatillisena opettajana tunnen ryhmädynamiikan perusteet, ja pystyn arvioimaan ryhmän toimintaa ja kehitystasoa, sekä rytmittämään omaa toimintaani ryhmän kehitystason mukaan.

Hyödynnän eri ryhmätyömenetelmiä, joilla saan aktivoitua ryhmää pääsemään tavoitteeseen.

Ryhmätyömenetelmät opetuksessa. Ryhmä 4. Optima

Ryhmän kehitysprosessin eli ryhmäytymisen muotoutumisvaiheessa ryhmän jäsenet toimivat enemmänkin yksilöinä ja hakevat omaa paikkaansa ryhmässä. Silloin toimin ohjaajana isommassa roolissa suunnittelemalla ja aikatauluttamalla tehtävien kulkua.

Kuohuntavaiheessa pystyn sietämään epävarmuutta ja osaan toimia joustavasti, jos opetus ei etenekään suunnitellusti.

Vakiintumisvaiheessa pyrin huomioimaan ryhmän jäsenet myös yksilöinä, kannustan nopeammin eteneviä auttamaan toisia ja koetan tukea ryhmänjäsenten välisiä suhteita.

Toimintavaiheessa kannustan ryhmää itseohjautuvuuteen. Koetan pysyä taka-alalla, mutta kuitenkin läsnä jos apuani tarvitaan. Tarvittaessa käydään palautekeskusteluja.

Ryhmäytymisen irroittautumisvaiheessa osaan antaa sekä myös vastaanottaa palautetta. Käydään yhdessä arviointikeskustelua, ja koetan saada opiskelijoita reflektoimaan omaa toimintaansa.

Ryhmän ohjaaminen ei ole aina helppoa, silloin vertaistuki on tarpeen. Toimme omassa osuudessamme esiin seuraavanlaisen työnohjausmallin, jota on toteutettu korkeakouluopettajille.

Uloimman kehän kautta mietiskellään, mitkä asiat ahdistavat ryhmän ohjaamisessa ja miten ne muuttuisivat vähintäänkin haasteellisiksi, tai jopa iloa tuottaviksi asioiksi. 

Ennakkomateriaalivideossamme on mielestäni hyvä kiteytys ryhmän ohjauksesta:

Ammatillisen opettajan ryhmän ohjauksen tavoitteena on tukea opiskelijoita päämäärätietoisiksi, työelämään sijoittuviksi ja oman ammattinsa osaaviksi henkilöiksi.

Kuinka aktivoin opiskelijoita ammatillisena opettajana?

Teema 6. Opiskelijaa aktivoiva opetus

Ennakkomateriaalivideo hyvästä luennosta jäi mietityttämään niin nykyisen esimiestyön kuin mahdollisen tulevan opettajan työn kannalta. Vaikka tarkoituksena on pitää "elävä" ja mielenkiintoinen esitys ryhmälle opittavasta asiasta, jotenkin sitä on aina liian vähän aikaa, ja palaveriluennot menevät pitkälti runsaan materiaalin yksipuoliseksi läpilukemiseksi.

Kääk, tuota sanaa läpilukeminen ei saanut enää käyttää! 

En malta tässä kohtaa olla kertomatta esimerkkiä parin vuoden takaisista omista amk-opinnoista. Matematiikka, joka on edelleenkin minulle hepreaa, avautui toisen opettajan kurssilla niin, että sain siitä nelosen. Toisen opettajan kurssista tuli ykkönen. Miksi? "Nelosen opettaja" havainnoi laskut esimerkkien avulla, ja varmisti kysymyksillä että kaikki ovat ymmärtäneet. "Ykkösen opettaja" kirjoitti yhden esimerkkilaskun taululle läpiluentana sen enempää asiaa avaamatta. 

Omassa opetuksessani haluan, että opittava asia menee varmasti perille. Pyrin ensinnäkin muistamaan 10-20-30-säännön: vähemmän dioja, tiiviissä ajassa ja esitysmateriaalissa vähän tekstiä isolla fontilla. Ja mieluimmin kuvia, koska "yksi kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa". Muutenkin havaintomateriaalin on oltava sellaista, että se kiinnittää kuulijan huomion ja pitää porukan hereillä koko luennon ajan. Tällä kertaa AC-istunnossa olikin paljon vinkkejä hyvistä havaintomateriaaleista, kuten videot, mind mapit ja padletit.

Tästä eteenpäin yritän muistaa seuraavia asioita. Kun aloitan esityksen, kerron ensin "sisällysluettelon" mitä esitys pitää sisällään. Tällä ehkä vältytään siltä, että tulisi turhia kysymyksiä etukäteen asiasta, joka tiedetään tulevan käsittelyyn myöhemmin. Luennon/esityksen alkuun heitän oman puheenpulinan sijaan aktivoivan kysymyksen tai pikku tehtävän, jotta saan porukan innostumaan asiasta. Käytän enemmän kuvia tai fläppitaulua havainnoinnin keinoina. Pyrin siihen, että asiaa voi olla vähemmän mutta kaikki tulee ymmärretyksi. Kertaan lopuksi käsiteltyjen asioiden pääkohdat, ja jätän vielä aikaa lisäkysymyksille ja kommenteille.

Millaisena ammattiopettajana saan aktivoitua opiskelijat?

Ammattiope-opinnoista saan apua eri opetusmenetelmien hyödyntämiseen. Tämän lisäksi minun tulee kehittää kykyä aistia ja havainnoida erilaisia oppijoita ja oppimisen tasalaatuisuutta.

Perinteisen luokan edessä seisomisen sijaan käytän enemmän osallistavan pedagogiikan oppeja.

Ensimmäisen lähiopetuksen osallistavaa pedagogiikkaa

Minun tulee kyetä rikkoa opettajan auktoriteetti-asemaa ja antaa opiskelijoille mahdollisuus vuorovaikutukseen ja kriittisyyteen. Hyvä keino tähän on opetuskeskustelujen hyödyntäminen. Osallistujille annetaan teema, josta tehdään yhdessä kysymyksiä sekä koetetaan myös yhdessä etsiä vastauksia. Opettaja ohjaa teemaa tavoitteiden mukaisesti, mutta ei ole koko ajan äänessä. Opittavan aiheen tulee olla riittävän haastava, muttei liian vaikea, jotta keskustelu pysyy yllä.

Ammatillisena opettajana yritän innostaa opiskelijoita itseohjautuvuuteen ja kohti tutkivaa oppimista eli syvempää ymmärtämistä ja opittujen asioiden liittämistä toisiinsa.

Työssäni pyrin laadukkaaseen opettamiseen ja  opetuksen kehittämiseen. Keksittyäni opiskelijoita innostavia opetusmenetelmiä, kerron niistä myös kollegoilleni. Yritän myös pitää huolta omasta jaksamisestani, jotta kykenen uusiutumaan työssäni.

Opetuksen 7 perusperiaatetta

Teema 5. Opetuksen monipuolisuus 

Maritojen teeman 5. työstäminen oli vihdoin tullut pisteeseen, jolloin oli aika opettaa periaatteet asiantuntijaryhmissä. Ennakkomateriaalina muille ryhmille oli meidän kimpassa toteuttama, ja Karinin hienosti editoima Mielekkään oppimisen video.

Opettaminen asiantuntijaryhmässä oli jännittävää, mutta olin valmistautunut hyvin ja sain mielestäni vietyä session kunnialla läpi. Tekniikan tuomat haastet myöhästyttivät esitystä muutaman minuutin, AC:n aloitusnäkymä piti olla alla olevan kuvan mukainen, jotta "koe" pystyttiin toteuttamaan, mutta periaatteiden selitykset puuttuivat alussa.

Layout-näkymä AC-opetuksessa

Aiheen opetus oli sikäli haasteellista, että termistö ei meinannut millään tulla itselleni tutuksi harjoituksista huolimatta. Kertaillaanpa tässä vielä päivän päätteeksi Mielekkään oppimisen periaatteita, ja varsinkin sitä miten niitä voi soveltaa opetuksessa:

Aktiivisuutta opettaja voi lisätä pyytämällä palautetta, ja teettämällä aktivoivia tehtäviä.

Intentionaalisuus näkyy siinä, että opiskelija tietää osaamistavoitteet, ja tavoitetta voi palastella sekä antaa vinkkejä ja kannustaa.

Konstruktiivisuus on oppimista aiemman päälle. Opettaja voi tukea opiskelijaa oppimaan hänen omista lähtökohdista ja auttaa ymmärtämään miten asiat liittyvät toisiinsa. Hyvänä apuna tässä toimii Mind Mapin teettäminen.

Yhteistoiminta ja vuorovaikutus tulee esiin ryhmäytymisen ja ryhmätöiden kautta. Avoin ilmapiiri luo yhteisöllisyyttä. Opiskelijat ja opettaja rakentavat tietoa yhdessä ja oppivat toisiltaan.

Kontekstualisuus liittyy pitkälti työssä oppimiseen, mutta koulussakin oppimistehtävät tulisi liittyä todellisuuteen. Caset, näytelmät ja työelämälähtöiset harjoitukset tukevat oppimista.

Refkektiivisyys on sitä, että oppija arvioi omaa kehittymistään suhteessa osaamistavoitteisiin. Opettaja voi auttaa antamalla monipuolista palautetta ja ohjausta oman osaamisen arvioinnissa.

Siirtovaikutusta tapahtuu, kun opiskelija osaa siirtää oppimansa johonkin toiseen tilanteeseen. Koulussa opitun voi sisäistää paremmin kun sen kokee työelämässä, ja opettaja voi auttaa kyselemällä "kerro missä voit hyödyntää tätä oppimaasi" ja pyytämällä palautetta.

Mitä opin tänään muilta ryhmiltä?

Ryhmät panostivat hienosti eri opetusmenetelmiin. Tänään oli käytetty ainakin videoita, AC-case ja Wordpress-toteutus.

Eri opetusmenetelmistä toimivalta mallilta tuntuisi opettajajohtoinen alustus, jolloin opettaja luennoi ryhmälle"suuret linjat". Sen jälkeen voidaan siirtyä ryhmäohjaukseen ja ryhmäharjoituksiin. 

Pelkästään opettajajohtoinen opetus voi vaikeuttaa "heikoimpien"opiskelijoiden mukana pysymistä ja kun ei opita perusasioita, niin konstruktiivisuus ei toteudu. Ryhmäopetuksessa lahjakkaat menestyvät, mutta opettajan huomioidessa yksilöllisiä tarpeita hän voi ohjata hyviä opiskelijoita tukemaan heikompia.

Asiakaspalvelua opettaisin (ja opetankin työssäni) avaamalla aiheen termistöä ( palveluympäristö, myynnin portaat, asiakaskohtaaminen jne.) ja havainnollistamalla opittavaa asiaa mielikuvaharjoituksien ja opiskelijalähtöisten esimerkkien avulla.

Maritojen livetapaaminen - kolmen opetusvideon päivä

Saatiinhan me sitten muutaman väännön jälkeen ryhmätapaaminen aikaiseksi. Maantieteellinen keskus osui Kotkaan , Hotelli Leikariin, jossa vietimme sunnuntaina 7.9. täyden työpäivän opintojen parissa.

Olimme sopineet jo kesällä syksyn teemojen työstämismallit. Jaoimme tehtävät ryhmän jäsenten kesken niin, että jokainen valmistelee yhden teeman, toisin sanoen  kerää kriittisesti  aineiston, toteuttaa esitysmateriaalit ja suunnittelee esitystavan sekä aktivointiosuuden. Koko ryhmä toteuttaa sitten esitykset yhdessä + vie teemat ammattitaidolla asiantuntijaryhmään.

Kaikki olivat päätyneet videoesitykseen, tosin jokainen hiukan eri tavalla. Päivä oli hauska, rankka ja opettavainen. Jokainen oli valmistellut hyvin oman osuutensa.

Miten paljon helpommin asiat menevätkään perille draaman keinoin. Tulevat AC-sessiot näyttävät sitten, mitä muut eApelaiset pitävät meidän toteutuksista.

MO-tehtävä: Miten itsenäistä opiskelua ohjataan?

Vaikka loppukesä oli pitkä ja kuuma, ei sitä malttanut vapaa-ajalla kuitenkaan ihan löhöillä. Koulutehtävät alkoivat poltella jo elokuussa, ja päätimmekin Karinin kanssa pistää MO-tehtävämme purkkiin hyvissä ajoin ennen deadlinea ( 8.10.)

MO-tehtävää ei ohjeistettu Optimassa mitenkään erityisesti, joten päätimme Karinin kanssa selkeän työnjaon. Minä haen kasaan materiaalin niin laaja-alaisesti kuin pystyn, ja Karin kokoaa sekä tiivistää matskuista MO-tehtävän aineiston + tekee käsikirjoituksen AC-keskustelumme pohjaksi. Se oli meille hyvä ja sopiva työnjako.

Netti oli opiskelusta ja ohjauksesta tietoa pullollaan, mutta itsenäisestä opiskelusta löytyi vain satunnaisia lauseita sieltä täältä. Googletin Oamk:n aiemmista ope-opinnoista yhden ryhmätyön samasta aiheesta, mutta se oli mielestämme laihahko versio.

Tulin tilanteeseen, jolloin nousi esiin  opettajan  työssä tärkeä asia: Oikean tiedon löytyminen. 

Lopulta havaitsin eri lähteissä puhuttavan tietyista samoista asioista, ja materiaali alkoi koostua. Optimasta löytyi myös yksi hyvä lähde: Opettajan käsikirja - opintojakson rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi.

MO-tehtävän AC-keskustelu onnistui hyvin, kiitos Karinin laatiman hyvän kässärin. Mitä nyt taas kerran tekniikka harasi välillä vastaan...

Nyt AC-tallenne onkin jo julkaistu Optimassa, ja aktivointi-osuus on pyörähtänyt käyntiin. Jaoimme eApe1-porukan kahtia, ja tehtävänä on olla puolesta tai vastaan seuraavassa kysymyksessä: Onko itsenäinen työskentely tehokas työskentelymuoto?

Aktivoinnin ohjeistimme seuraavasti: " Katsottuasi tallenteen itsenäisen työskentelyn ohjaamisesta, osallistu annetun kannan mukaisesti vähintään yhdellä kommentilla väittelyyn siitä, onko itsenäinen työskentely tehokas työskentelymuoto. Vastata voi joko opiskelijan tai opettajan näkökulmasta. "

Tänään juuri katsoin, että useampi oli jo kommentoinut asiaan Optiman keskustelualueella :)

Mitä tietoa sain tehtävästä ja miten voin hyödyntää sitä opetuksessa?

Itsenäinen opiskelu on tänä päivänä yleinen työskentelymuoto, johtuen yhä lisääntyvästä verkko-opintojen tarjonnasta. Vastuu oppimisesta siirretään opiskelijalle, mutta toisaalta opiskelija tulee sitouttaa aktiiviseen opiskeluun. Opintojen järjestelyjen ja etenemisen tulee olla joustavaa. Itsenäinen opiskelu sisältää paljon opiskelijan etukäteisperehtymistä, ennakkotehtävien tekemistä ja opittavien asioiden syventämistä ja kertaamista. Itsenäistä opiskelua ohjaa määritellyt osaamistavoitteet, erilaiset suoritusmuodot ja deadlinet.

Opettajan rooli on suunnitella ohjeistus, joka on yleensä kertaluonteinen tehtävä. Opettajan täytyy myös varmistaa, että opiskelijat tietävät mitä heiltä odotetaan ja että tavoitteet on ymmärretty. Itsenäinen työ ei saa olla yksinäistä, vaan opettajalla on iso rooli ohjauksessa ja motivoinnissa. Jokainen opiskelija täytyy arvioida erikseen, ja se voi olla hyvinkin kuormittavaa jos opiskelijoita on paljon.

Oppimiskäsityskirjoitelma

Opettaja opettaa ja oppilas oppii. Niin se oli karkeasti määriteltynä....ennen.

Nykyäänkin opettajan tärkein tehtävä on saada toinen ihminen oppimaan. On kuitenkin havaittu, että oppiminen tapahtuu parhaiten oppijalähtöisesti. Opettaja enemmänkin auttaa oppimaan.

Oppiminen on sitä, että sisäistää ja ymmärtää uuden asian, osaa soveltaa oppimansa teorian käytäntöön tai ymmärtää käytännön tekemisen olevan osa oppimistilannetta.

Oppimisen aikana voi alkaa ajatella asiasta toisin, tai tekee jotakin uudella tavalla. Samalla voi poisoppia vanhan tavan. Uuden oppiminen rakentuu yleensä vanhan tiedon/taidon päälle. Kun oppija oppii itseohjautuvasti, ymmärtää oppimaansa ja osaa hakea tietoa sekä arvioida omaa edistymistään, voidaan puhua konstruktivistisesta oppimisesta.

Oma oppimistyyli olisi hyvä tuntea. Oppimistyylit voidaan jaotella alla olevan kuvan mukaisesti.

Miten oppimista ohjataan. Oppimistyylien jaottelu. Maritat-ryhmän dia.

Yleensä ihminen oppii parhaiten käyttämällä kaikkia aisteja. Itse haluan nähdä ja oppimistani tukee asian vieminen käytäntöön, jo opetustilanteessa jos mahdollista. Oppimista ei välttämättä tapahdu riittävissä määrin, jos opetu/ohjaus on oman oppimistyylin vastaista.

Tutkiva ja kehittävä oppiminen

• Tieto syntyy opettajan ja opiskelijoiden yhteistoiminnasta
• Kaikki oppivat yhdessä
• Yhteistoimintaa tukee työelämälähtöiset oppimistehtävät
• Työ ja kokemus ovat oppimisen lähtökohtana.
• Oppimisympäristöllä on olennainen vaikutus oppimiseen
• Hajautunutta tietoa rakennetaan ja jalostetaan yhdessä
• Tutkiva ote on syvempää perehtymistä asiaan

Minä opettajana

Ammatillisesta opettajakoulutuksesta saan pedagogista varmuutta mahdolliseen tulevaan opetustyöhön. Eri opetusmenetelmien oppiminen ja harjaannuttaminen ryhmätöissä on ensisjaisisen tärkeää ryhmien vetämisessä. 

Valmistuttua tunnen ammatillisen opettajan työtä ohjaavan keskeisen lainsäädännön, osaan hakea tarvittaessa oikeaa tietoa ja tunnen opetussuunnitelman perusteet. 

Haluan kehittyä amatillisen opettajan työssä oivaltamaan, mitkä tiedot ja taidot ovat olennaisia ja tärkeitä opiskelijan työn oppimisen kannalta.

Haluaisin myös oppia taitoja saada opiskelijat aktivoitua itseohjautuvuuteen ja omaehtoiseen tiedon hakemiseen.

Miten oppimista ohjataan. Tutorin/ohjaajan tehtäviä. Maritat-ryhmän dia.

Oppiminen, ohjaus ja oppijan tuntemus. AC-istunto heti juhannuksen jälkeen

Tämän  toisen AC-istunnon aikana olin perheeni kanssa ansaitulla kesälomamatkalla Ikaalisissa, ja siten 

poissa live-opetuksesta. Onneksi meillä oli omassa ryhmässä Marita Karin kanssa parityö, jonka hän lupautui esittämään puolestani. Olin osallistunut ennakkomateriaalin tekoon, ja Janne-tutorin kanssa sovimme, että katson tallenteet, otan opikseni ja pohdin tätä aihealuetta jälkeenpäin blogissani.

1. 

   Lomareissun ainoa uimakelipäivä
   

Maritat-ryhmän aihe: Miten oppimista ohjataan?

OPPIMISNÄKEMYKSET olivat pääaiheena tässä opetussessiossa. Tutustuin AC-tallenteista behavioristiseen sekä kokemukselliseen oppimiseen ja kaikkeen siltä väliltä. AC-tallenteiden katsomisessa jälkeenpäin on se hyvä puoli, että kun katsoo joka asiantuntijaryhmän esitykset, niin kaikkien ryhmien aiheet kertaantuvat. Tämän osuuden toeriat olivat nimikkeinä minulle uusia, vaikka tutustuttuani niihin huomasin, että käytännössä olen esimiestyössäni toiminut useinkin näiden teorioiden pohjalta.

Oppimisteorioita

• Behavioristinen oppiminen; "keppi ja porkkana" -malli
• Humanistinen oppiminen; kehittävää ja kokemuksellista
• Konstruktivistinen oppiminen; ymmärtäminen, perustana arvot ja asenteet
• Situationaalinen oppiminen; sidoksissa ympäristöön ja tilanteeseen, esim. työssä oppiminen
• Kognitiivinen oppiminen; tieto on opettajalla, opiskelija muistaa oppimansa
• Kokemuksellinen oppiminen; tekemällä oppii ja kokemalla syventää oppimaansa

Oppimisteorioista löytyy monia yhteneväisiä piirteitä. Selkeästi kaikki ryhmät nostivat esiin konstruktivistisen oppimisen tämän ajan tärkeimmäksi menetelmäksi. Konstruktivistinen oppiminen rakentuu aiemmin opitun päälle. Oppiminen perustuu siis aiempaan tietoon ja kokemukseen. Opettaja luo oppimisympäristön, joka ohjaa hakemaan tietoa ja ottamaan itse selvää. Opettaja ohjaa tarvittaessa ja toimii linkkinä tiedon hakemiseen.

Miten hyödynnän teemoja opettajana?

Opiskelijalla tulee olla perusasiat kunnossa, jotta hän kykenee motivoitumaan opiskeluun ja itseohjautuvuuteen. Olennaista ammatillisen opettajan on ymmärtää, mikä mikä on opiskelija ammatin oppimisen ja siinä tarvittavien taitojen kannalta merkitsevää.

Opettajan ohjaamisen tarve riippuu niin paljon opiskelija-aineksesta. 16-vuotiaat "amislaiset" toimivat toisinaan keppi ja porkkana -menetelmällä, kun taas ammattikorkeakouluopiskelijat voivat olla huomattavasti itseohjautuvampia ja kykenevät konstruktivistiseen oppimiseen.

Omaehtoinen tiedonhaku on opiskeljoille tänä päivänä helppoa, mutta opettajan täytyy osata ohjata ja neuvoa oikean tiedon löytymiseen.

Opettajan tehtävänä on aina:

• Suunnnitella opetustilanteet
• Tukea ja neuvoa opiskelijoita
• Arvioida 

Lisäksi hyvä opettaja antaa tietoa, opettaa tiedonhakuun, luo eri oppimisympäristöissä työelämälähtöisiä oppimistehtäviä, auttaa tutkivan otteen kehittämisessä jne. HUOH. Ei ole helppoa.

Ammatillisen opettajan velvollisuudet ja oikeudet?

Ensimmäinen varsinainen opetustilanne 19.6.

AC-istunto oli koko ryhmän ensimmäinen yhteinen opetustilanne, aiheena ammatillisen opettajan toimintaa ohjaava lainsäädäntö ja ydinsisältö. Koko luokka oli "yhteissaunassa", ja ryhmille oli jaettu tehtävät Optimassa.

Meidän ryhmällä oli aiheena: Miten huolehdin opiskeluympäristön turvallisuudesta opettajan työssä. 

Päivin ja minun parityönä oli selvittää työturvallisuuslakia. Maritojen ryhmätyöskentely oli alkuun hiukan hakusessa, koska jokaisella oli oma näkemys tehtävän suorittamisesta. Asiaa hiottiin yhteen viikon verran ennen istuntoa. Kävimme keskustelua Facebook-ryhmässä, sähköpostitse ja Päivin kanssa myös puhelimitse omasta parityöstämme.

Kaikilla ryhmän jäsenillä oli halu tehdä hyvät ja kattavat matskut, mikä johti siihen, että kokonaisuutena paketti oli turhan iso esitettäväksi. Päädyimmekin lähettämään koko materiaalin ennakkoluentaan muille ryhmille, ja esitimme istunnossa suht tiiviin paketin. Se toimi hyvin, eikä esityksemme ollut liian puuduttava toisten kuunnella.

Mielestäni meidän ryhmä onnistui  AC-istunnossa hyvin. Tosin pisteet vei kotiin edellisen ryhmän hieno video-esitys. Minua jännitti oma esiintymiseni, koska vihdoin toimi myös koneen mikrofoni ja tekniikkaan oli totuttava kunnolla ennen kuin pystyi keskittymään paremmin  asiasisältöön.

Saimme hyvää palautetta vuorovaikutteisesta opetuksesta. Diaesityksemme sisälsi monia pohdintoja.

Lakiasiantuntija Maarit Junkkari oli rauhallinen ja antoi kaikille ryhmille hyvää ja kannustavaa palautetta. Hän nosti ryhmien tuotoksista esiin sen olennaisimman, mitä tahtoi jäävän mieleemme.

Kokonaisuutena opetussessio oli kattava ja diamäärä runsas. Onneksi tallennetta voi selailla jälkeenpäin kaikessa rauhassa.

Mitä jäi ensimmäisestä opetus-sessiosta parhaiten mieleen?

• Oma materiaali opiskeluympäristön turvallisuudesta
• Maarit-open korostamat tiedonhakusivut FINLEX: ajantasainen lainsäädäntö ja operight.fi. 
• Ajankäyttö AC-istunnoissa
• Eri opetusmenetelmien hyödyntäminen seuraavissa virtuaali-istunnoissa

Oma Facebook-ryhmä

Perustimme ensimmäisten lähipäivien aikana suljetun Facebook-ryhmän omalle Maritat-ryhmälle. Ryhmämme tuntuu erittäin aktiiviselta ja motivoituneelta. Tehtäviä pohditaan yhdessä, ja seuraavan AC-istunnot diat ovatkin jo valmiina.

Ja ihan oma graafinen ilme dioissa by Marita

AC-istunto 13.6.

Ensimmäinen virtuaali-istunto meni minun osalta päin pyllyä. En saanut mikrofonia toimimaan, mutta onneksi kuitenkin kuulin koko ajan. Suurin osa ajasta meni tietsikan räpläämiseen, koska sain ihanilta opiskelukavereilta liudan neuvoja mikin asentamiseksi. Mikään niistä ei kuitenkaan auttanut!

Onneksi virtuaali-istunnot tallennetaan Optimaan, josta ne voi katsoa myöhemmin kaikessa rauhassa.