Opetuksen 7 perusperiaatetta

Teema 5. Opetuksen monipuolisuus 

Maritojen teeman 5. työstäminen oli vihdoin tullut pisteeseen, jolloin oli aika opettaa periaatteet asiantuntijaryhmissä. Ennakkomateriaalina muille ryhmille oli meidän kimpassa toteuttama, ja Karinin hienosti editoima Mielekkään oppimisen video.

Opettaminen asiantuntijaryhmässä oli jännittävää, mutta olin valmistautunut hyvin ja sain mielestäni vietyä session kunnialla läpi. Tekniikan tuomat haastet myöhästyttivät esitystä muutaman minuutin, AC:n aloitusnäkymä piti olla alla olevan kuvan mukainen, jotta "koe" pystyttiin toteuttamaan, mutta periaatteiden selitykset puuttuivat alussa.

Layout-näkymä AC-opetuksessa

Aiheen opetus oli sikäli haasteellista, että termistö ei meinannut millään tulla itselleni tutuksi harjoituksista huolimatta. Kertaillaanpa tässä vielä päivän päätteeksi Mielekkään oppimisen periaatteita, ja varsinkin sitä miten niitä voi soveltaa opetuksessa:

Aktiivisuutta opettaja voi lisätä pyytämällä palautetta, ja teettämällä aktivoivia tehtäviä.

Intentionaalisuus näkyy siinä, että opiskelija tietää osaamistavoitteet, ja tavoitetta voi palastella sekä antaa vinkkejä ja kannustaa.

Konstruktiivisuus on oppimista aiemman päälle. Opettaja voi tukea opiskelijaa oppimaan hänen omista lähtökohdista ja auttaa ymmärtämään miten asiat liittyvät toisiinsa. Hyvänä apuna tässä toimii Mind Mapin teettäminen.

Yhteistoiminta ja vuorovaikutus tulee esiin ryhmäytymisen ja ryhmätöiden kautta. Avoin ilmapiiri luo yhteisöllisyyttä. Opiskelijat ja opettaja rakentavat tietoa yhdessä ja oppivat toisiltaan.

Kontekstualisuus liittyy pitkälti työssä oppimiseen, mutta koulussakin oppimistehtävät tulisi liittyä todellisuuteen. Caset, näytelmät ja työelämälähtöiset harjoitukset tukevat oppimista.

Refkektiivisyys on sitä, että oppija arvioi omaa kehittymistään suhteessa osaamistavoitteisiin. Opettaja voi auttaa antamalla monipuolista palautetta ja ohjausta oman osaamisen arvioinnissa.

Siirtovaikutusta tapahtuu, kun opiskelija osaa siirtää oppimansa johonkin toiseen tilanteeseen. Koulussa opitun voi sisäistää paremmin kun sen kokee työelämässä, ja opettaja voi auttaa kyselemällä "kerro missä voit hyödyntää tätä oppimaasi" ja pyytämällä palautetta.

Mitä opin tänään muilta ryhmiltä?

Ryhmät panostivat hienosti eri opetusmenetelmiin. Tänään oli käytetty ainakin videoita, AC-case ja Wordpress-toteutus.

Eri opetusmenetelmistä toimivalta mallilta tuntuisi opettajajohtoinen alustus, jolloin opettaja luennoi ryhmälle"suuret linjat". Sen jälkeen voidaan siirtyä ryhmäohjaukseen ja ryhmäharjoituksiin. 

Pelkästään opettajajohtoinen opetus voi vaikeuttaa "heikoimpien"opiskelijoiden mukana pysymistä ja kun ei opita perusasioita, niin konstruktiivisuus ei toteudu. Ryhmäopetuksessa lahjakkaat menestyvät, mutta opettajan huomioidessa yksilöllisiä tarpeita hän voi ohjata hyviä opiskelijoita tukemaan heikompia.

Asiakaspalvelua opettaisin (ja opetankin työssäni) avaamalla aiheen termistöä ( palveluympäristö, myynnin portaat, asiakaskohtaaminen jne.) ja havainnollistamalla opittavaa asiaa mielikuvaharjoituksien ja opiskelijalähtöisten esimerkkien avulla.

Maritojen livetapaaminen - kolmen opetusvideon päivä

Saatiinhan me sitten muutaman väännön jälkeen ryhmätapaaminen aikaiseksi. Maantieteellinen keskus osui Kotkaan , Hotelli Leikariin, jossa vietimme sunnuntaina 7.9. täyden työpäivän opintojen parissa.

Olimme sopineet jo kesällä syksyn teemojen työstämismallit. Jaoimme tehtävät ryhmän jäsenten kesken niin, että jokainen valmistelee yhden teeman, toisin sanoen  kerää kriittisesti  aineiston, toteuttaa esitysmateriaalit ja suunnittelee esitystavan sekä aktivointiosuuden. Koko ryhmä toteuttaa sitten esitykset yhdessä + vie teemat ammattitaidolla asiantuntijaryhmään.

Kaikki olivat päätyneet videoesitykseen, tosin jokainen hiukan eri tavalla. Päivä oli hauska, rankka ja opettavainen. Jokainen oli valmistellut hyvin oman osuutensa.

Miten paljon helpommin asiat menevätkään perille draaman keinoin. Tulevat AC-sessiot näyttävät sitten, mitä muut eApelaiset pitävät meidän toteutuksista.

MO-tehtävä: Miten itsenäistä opiskelua ohjataan?

Vaikka loppukesä oli pitkä ja kuuma, ei sitä malttanut vapaa-ajalla kuitenkaan ihan löhöillä. Koulutehtävät alkoivat poltella jo elokuussa, ja päätimmekin Karinin kanssa pistää MO-tehtävämme purkkiin hyvissä ajoin ennen deadlinea ( 8.10.)

MO-tehtävää ei ohjeistettu Optimassa mitenkään erityisesti, joten päätimme Karinin kanssa selkeän työnjaon. Minä haen kasaan materiaalin niin laaja-alaisesti kuin pystyn, ja Karin kokoaa sekä tiivistää matskuista MO-tehtävän aineiston + tekee käsikirjoituksen AC-keskustelumme pohjaksi. Se oli meille hyvä ja sopiva työnjako.

Netti oli opiskelusta ja ohjauksesta tietoa pullollaan, mutta itsenäisestä opiskelusta löytyi vain satunnaisia lauseita sieltä täältä. Googletin Oamk:n aiemmista ope-opinnoista yhden ryhmätyön samasta aiheesta, mutta se oli mielestämme laihahko versio.

Tulin tilanteeseen, jolloin nousi esiin  opettajan  työssä tärkeä asia: Oikean tiedon löytyminen. 

Lopulta havaitsin eri lähteissä puhuttavan tietyista samoista asioista, ja materiaali alkoi koostua. Optimasta löytyi myös yksi hyvä lähde: Opettajan käsikirja - opintojakson rakenteet, opetusmenetelmät ja arviointi.

MO-tehtävän AC-keskustelu onnistui hyvin, kiitos Karinin laatiman hyvän kässärin. Mitä nyt taas kerran tekniikka harasi välillä vastaan...

Nyt AC-tallenne onkin jo julkaistu Optimassa, ja aktivointi-osuus on pyörähtänyt käyntiin. Jaoimme eApe1-porukan kahtia, ja tehtävänä on olla puolesta tai vastaan seuraavassa kysymyksessä: Onko itsenäinen työskentely tehokas työskentelymuoto?

Aktivoinnin ohjeistimme seuraavasti: " Katsottuasi tallenteen itsenäisen työskentelyn ohjaamisesta, osallistu annetun kannan mukaisesti vähintään yhdellä kommentilla väittelyyn siitä, onko itsenäinen työskentely tehokas työskentelymuoto. Vastata voi joko opiskelijan tai opettajan näkökulmasta. "

Tänään juuri katsoin, että useampi oli jo kommentoinut asiaan Optiman keskustelualueella :)

Mitä tietoa sain tehtävästä ja miten voin hyödyntää sitä opetuksessa?

Itsenäinen opiskelu on tänä päivänä yleinen työskentelymuoto, johtuen yhä lisääntyvästä verkko-opintojen tarjonnasta. Vastuu oppimisesta siirretään opiskelijalle, mutta toisaalta opiskelija tulee sitouttaa aktiiviseen opiskeluun. Opintojen järjestelyjen ja etenemisen tulee olla joustavaa. Itsenäinen opiskelu sisältää paljon opiskelijan etukäteisperehtymistä, ennakkotehtävien tekemistä ja opittavien asioiden syventämistä ja kertaamista. Itsenäistä opiskelua ohjaa määritellyt osaamistavoitteet, erilaiset suoritusmuodot ja deadlinet.

Opettajan rooli on suunnitella ohjeistus, joka on yleensä kertaluonteinen tehtävä. Opettajan täytyy myös varmistaa, että opiskelijat tietävät mitä heiltä odotetaan ja että tavoitteet on ymmärretty. Itsenäinen työ ei saa olla yksinäistä, vaan opettajalla on iso rooli ohjauksessa ja motivoinnissa. Jokainen opiskelija täytyy arvioida erikseen, ja se voi olla hyvinkin kuormittavaa jos opiskelijoita on paljon.